Huomenna tai ylihuomenna, kun heräät, niin aamutoimiinhan kuuluu käyttää seuraavia palveluita: herätys, valaistus, ulkolämpötilatiedote, sääennuste, kalenteri, vartalohygienia, hiushygienia, suuhygienia, karvoituksen hallinta, tuoksun hallinta, kauneuden hallinta, omakuva näyttö, ruoan valmistus, juoman valmistus, uutispalvelu, viihdepalvelu. Päivätoimia päivästä riippuen ovat: pölyjen poisto, roskien hävitys, kasvien hoito, lukitus, kodinkuntotiedote, astioiden puhdistus, vaatteiden puhdistus, ravintosuunnittelu, liikuntasuunnittelu, sähköiset sosiaaliset kontaktit (perhe, ystävät, kaverit, tutut, valtio, kunta, kaupunginosa, asuinalue, taloyhtiö, työnantaja, oppilaitos, hoitolaitokset, järjestöt, puolueet, uutispalvelutuottajat, viihdepalvelutuottajat, lähialueen yritykset, suuryritykset), kodinvarustehallinta ja turvallisuudenhallinta.

Muutamia mainitakseni.

Käytät näytä palveluita seuraavilla laitteilla tai käyttöliittymillä. Herätyskello, valokatkaisin, lämpömittari, kuuma vesi, kylmä vesi, parranajokone, sähköhammasharja, mikroaaltouuni, vedenkeitin, liesi, kahvinkeitin, televisio, tietokone, videot, dvd-soitin, äänentoistolaite, imuri, lukko, eri viestintämenetelmät tai –järjestelmät sosiaalisten kontaktien kanssa (ks. yllä).

Muutamia mainitakseni (modernimmat vempeleet mainitsematta jättäen).

Käytettävyyttä on tähän asti ollut tutkia (ja jatkaa tutkimista vielä joitain vuosikymmeniä), miten nämä laitteet ja käyttöliittymät saadaan mahdollisimman käytettäviksi eli kärjistäen tehokkaiksi ja miellyttäviksi. Ne eivät osaa mallintaa käyttäjää (puuttuu äly kokonaan), ne eivät juurikaan opi tuntemaan käyttäjää (ovat aina samanlaisia), ne eivät tiedä käytöstään (käyttötietoa ei kartu) ja ne ovat tarkoitettu mahdollisimman monelle (universaali).

Käytettävyys on vasta saapumassa suuren yleisön tietoisuuteen, mietitään miten merkityksellistä se yleensä edes on, kun käytettävyyden pitää jo sopeutua ubiikin tuloon. Ubiikkiympäristön perusajatuksiin kuuluu se, että palvelut häipyvät pois näkyvistä ja ottavat yhteyttä näkymättömistä. Minkälaista on käytettävyyden suunnittelu, jos ei ole mitään kiinteästi näkyvää, kuuluvaa tai tuntuvaa. Kehittyneessä ubiikissa maailmassa ei ole mitään järkeä suunnitella tuhansia erilaisia käyttöliittymiä ja tutkia niiden käytettävyyttä. Yrittäen parantaa niitä jälkijunassa, niin kuin on tapana ollut. Arjen tietoyhteiskunnan kanssa käsikädessä on tultava pyrkimys kehittyvän läsnä-älyn mahdollistamana lähteä vähentämään käyttöliittymien määrää mahdollisimman pieneksi. Käyttöliittymän täytyy osata tuntea käyttäjänsä, oppia alati tuntemaan yhä paremmin, kehitettävä toimintaansa keräämällä käyttötietoutta. Sen myötä, kun käyttöliittymien määrät lähtevät laskuun siirtyy käytettävyyden painopiste yhä lähemmäksi yksittäisen käyttäjän tuntemusta. Mitä käyttäjä tekee, tuntee, haluaa, vieroksuu jne. Lopulta ei tarvita kaikille kuin yksi henkilökohtainen käyttöliittymä.

Tähän lisämausteena kannattaa katsoa käyttäjien ubi Matkalla-blogista, jos vanhojen muisteluun on aikaa.

Tule, vaisuus on tauolla loppu toukokuun ja palaa sitten säännöllisempänä ja toivottavasti tiheämpi rytmisenä kurkistelemaan faktiseen sekä fiktiiviseen tulevaisuuteen.