Ennen rahataloutta vaihdettiin objekteja ja palveluja. Rahan tulo yksinkertaisti järjestelmän, mutta vielä ei ole systeemi saumaton. Kun olet ostanut rahalla jonkun objektin niin siitä on työlästä päästä eroon, kun sitä ei enää tarvitse, mutta sillä olisi yhä arvoa. Objektin arvo pitää arvioida, asettaa kauppahinta, löytää halukas ostaja, tehdä myynti ja yleensä jonkun pitää siirtää objekti uuteen sijaintiin. Mitäs, jos tähän lisätään hippu kommunismia ja vähän enemmän esineiden internetiä, saadaanko vielä kätevämpi talous?

Äskettäin lanseerattu BookMooch (via Butt Ugly) on ensimmäisiä merkkejä vaihdantatalouden tulosta. Idea on yksinkertainen ja toimiva. Jos tykkäät kirjojen lukemisesta, mutta et ole keräilijäluonne, niin voit laittaa luettuja kirjoja vaihtoon ja vastikkeeksi saamilla pisteillä ostaa haluamiasi uusia kirjoja muilta käyttäjiltä. Pääset turhasta objektista eroon ja saat vastikkeeksi mitä haluat (palvelun laajennettua).

Ainahan kaverin kanssa on voinut vaihtaa tavaraa ja näin tuottaa molempia hyödyttävä tilanne. Tässä on vaan ollut se heikkous, että kavereitten valikoima on kovin suppea ja kaverin pitää myös haluta jotain mitä sinulla on ollut. Maailmanlaajuisessa vaihdantaverkostossa tämä mullistuu. Koska käyttäjiä on paljon niin parhaimmillaan aina löytyy joku joka haluaa sinun tavaran ja jollain on se tavara jonka sinä haluat, joten lähes kuin saisit myytyä tarpeettoman tavaran aina kun haluat ja vastiketavaran valikoima vastaa ison kaupungin kauppojen tarjontaa.

Noh, tässähän ei ollut vielä juuri mitään uutta, tällaisen vaihdantaverkoston nettiin olisi voinut tehdä kymmenen vuotta sitten. Mikä tähän tuo uutta potkua on esineiden internet. Parin vuoden päästä kaikissa vähänkin arvokkaammissa esineissä on tunnistetagi (RFID tai vastaava teknologia), jossa on perustietous esineestä(tyyppi, merkki, omistaja, valmistuspäivä jne.) sekä myös tieto sijainnista, joko itsessään(vaikka autossa tai veneessä) tai sitten linkki omistajan osoitteeseen. Esineiden omistajilla on tietokanta kaikista omistamistaan esineistä. Jos haluaa eroon jostain omistamastaan esineestä niin voi merkata tietokantaansa esineen kohdalle "vaihtoon"-merkin. Tämä merkki näkyy niiden verkostonjäsenien päätelaitteessa, jotka ovat määritelleet yhteiseen järjestelmään haluavansa hankkia kyseisenlaisen esineen. Järjestelmä kertoo esineen sijainnin ja muut tiedot, sekä näyttää esineen omistajan luotettavuustiedot, jotka ovat muodostuneet kanssa-arvioinneilla eBayn tai Huuto.netin tyyliin. Näin halukkuudet vaihtoon on yhteytetty ja vaihto voidaan suorittaa. Esineestä luopuja saa pisteitä, joilla hän voi sitten hankkia uuden esineen joltain verkoston jäseneltä, aivan bookmoochin tyyliin.

Tänä päivänä useimmilla meistä on kodit ja varastot pullollaan tavaraa, jota tuskin tulee hetkeen käyttämään. Tällä vaihdantajärjestelmällä saadaan tavara siirtymään sinne missä sitä tarvitaan. Vähän niin kuin kirpputorit, mutta systeemissä on etuna uudenlainen kätevyys. Päästäksesi eroon turhasta tavarasta sinun ei tarvitse muuta kuin ilmoittaa halusi luopua siitä ja sijoittaa se niin, että tavaran tuleva omistaja pääsee noutamaan sen. Tavaran hankkijana sinä tiedät kaiken potentiaalista hankittavista esineistä ja niiden sijainnista ja saat tiedon päätelaitteeseesi. Järjestelmä optimoi tavaroitten vaihtajien sijaintien mukaan tavaroiden vaihdon niin, että tavaraa tarvitsee liikuttaa mahdollisimman vähän.

Yleisille paikoille voidaan järjestää lukittu varasto, johon voi tuoda tavarat joista haluaa luopua. Ovesta pääsee sisään vain tunnistautumalla järjestelmän käyttäjäksi ja tavaran otto merkkaantuu järjestelmään automaattisesti. Vie milloin haluat ja hae milloin haluat, ja pisteet sekä tavarat vaihtavat omistajaa. Onnistuu automatisoituna jo nykyisellä RFID-tekniikalla. Väärinkäyttäjille tulee merkintä luotettavuustietoihin ja heidän toiminta kuihtuu kasaan maineen mentyä.

Systeemiin voidaan lisätä myös palvelut aivan hyvin, ne toimivat lähes esineiden vaihdon tavoin, ainoastaan tieto palvelun sisällöstä ei ole objektiivinen. Tavaroiden tuottajat luultavasti laittavat hanttiin, sillä tippuuhan heidän myyntinsä kun tavaroiden hyöty on maksimoitu jakamalla niiden hyötyarvo optimaalisesti, mutta maapallo kiittää turhan tavaran valmistuksen vähennettyä. Vielä ei esineiden internet ole tullut, mutta tämä järjestelmän voisi laittaa jo pystyyn ilman tunnistetageja esineissä. Ne voi lisätä pikkuhiljaa, kun tekniikka on valmis ja tarpeeksi edullinen laajaan käyttöön.